Sateisia päiviä on piisannut, eikä loppua näy...
Hellun toimiessa mallina käytiin sadeluurojen välissä kuvaamassa yhdelle tytölle tarkoitettua puuvillista.
Kuvaus aloitettiin ihmettelemällä "sataako täällä"!
Joo, kyllä sataa!
Yhden silmän kiikarointikaan ei aurinkoa luvannut!
Mutta varsinaiseen asiaan, eli takkiin palatakseni, on se pitkälti edeltäjiensä kaltainen.
Takki on tarkoitettu vähän Hellua pienemmälle tytölle, painoa tälle tuli n. 250g ja 3,5 mm puikoilla neulottu ylhäältä alas saumattomasti. Edessä virkattu "perhonen".
Vielä on langat yhteen takkiin odottamassa, joten jatkoa seuraa...
Kuvat otettiin niin, että olin kuistilla kameran kanssa sateensuojassa yrittäen osua kameralla pihalla osuvaan Helluun. Muuten, kuvauksen jälkeen Hellu ja Henkka pukivat samat kuravaatteet, kuin melkein joka päivä täällä ollessaan tämän vuoden aikana, alle välillä vähemmän välillä enemmän. Josko me saataisiin loppukesästä viettää pihapäiviä ilman kuriksia, näin toivon...
Uskomattoman vähän kaikenlaisia pikkuötököitä on pihalla tai pellonreunalla näkynyt tänä kesänä. Pahimmillaan pellolta löysin yhden leppäkertun viljan korresta, kun ennen oli kerttu joka korressa muiden hyönteisten seurassa. Etsimällä etsittiin aurinkoisena hetkenä ja jotain sentään löytyi.
Tämä kaveri pyöri siankärsämössä ympäriinsä siitepölyssä!
Hyvää viikonjatkoa!