Neljäs ja näillä näkymin viimeinen puuvillis:
Saman peruskaavan mukaan tämäkin meni, ylhäältä alas, saumattomasti jne. Mitäpä sitä tuttua kaavaa rikkomaan ja tapojaan muuttamaan. Tämän helman neuloin pitkästä aikaa feathet and fun scarft-mallilla. Rintaan turkoosi sydän koristamaan, takista puuttuu alin nappi, kun nappia ommellessa kanta irtosi ja vaihtoon meni kunhan kauppaan pääsen.
Puuvillis menee kahden edellisen takin kanssa samaan perheeseen Kolmelle sisarukselle keväällä keksin neuloa takit, kun Hellun puuvilliksen teko oli niin hauskaa ja suunnilleen samaa kokoakin kaikki tytöt on.
Takki valmistui toissaviikolla ja luulin sen joutuvani ilman mallia kuvaamaan, kun Hellu ja Henkka lähti kotiin kouluun. Hellupa tulikin ensimmäiseksi viikoksi tänne sairaslomalle kovan flunssan iskettyä. Kuvauksiin pellonreunalle lähdettiin taudin laannuttua ja helteen helottaessa. Nopeasti kuvat otettiin, ettei tyttö sula takin sisään...
Hellu mulle tähdensi, että otanhan kuvat niin, että tätinsä laittama pinkkiväri latvoissa näkyy hiuksissa!
Viimeisenä päivänään oltiin kahdestaan ja illan viiletessä lähdettiin yhdessä pellonreunaan kuvailemaan, kamera kädessä kummallakin, Hellu siinä sudenkorentoja kuvaillessaan totesi meidän viettävän mummi-tyttö-laatuaikaa! On muuten Hellu taitava valokuvaajakin.
Piti napata kuva vielä kukkivasta rentunsuusustakin iltakuvauksissa, muut olivat jo rentunsormusasteella. Muuten, ensimmäisen kerran tänäkesänä kuulin tuon rentunsormus-jutun, mutta niinpä ne kukkineet onkin sorkuksen mallisia, nimenomaan rentunsormuksen mallisia.
Hyvää viikonloppua ja elokuun viimeisiä päiviä!