Aika kiitää ja Joulu lähestyy ja nyt on jo meilläkin jo saatu ensilumi maahan.
Blogi on syksyn ajan ollut erilaisten eläinten, niin oikein, kuin tehtyjenkin valtaamana ja sama touhu jatkuu.
Pöllöilyä tällä kertaa tyynyn muodossa. Tämä meni synttärilahjaksi pienelle neidille.
Aina kun alan näitä aplikaatioita tekemään, mieleen tulee joku kankaanpalanen, joka sopii toiseen kankaaseen ja sitten käännän kangasjemmat ympäri ja etsitty kangas on siinä viimeisessä laatikossa... Näitä on kiva tehdä, mutta tälläkertaa tikkaukset on rumia, kun vanha ompelukoneeni otti jostain nokkiinsa ja päätti, sekä katkoa neuloja urakalla ja tehdä hyppytikkejä enemmän kuin olisi soveliasta... Muuten, sydännappi "napana" (vaikkei pöllöillä napaa olekkaan) on tyttären tekemä.
Blogi on syksyn ajan ollut erilaisten eläinten, niin oikein, kuin tehtyjenkin valtaamana ja sama touhu jatkuu.
Pöllöilyä tällä kertaa tyynyn muodossa. Tämä meni synttärilahjaksi pienelle neidille.
Aina kun alan näitä aplikaatioita tekemään, mieleen tulee joku kankaanpalanen, joka sopii toiseen kankaaseen ja sitten käännän kangasjemmat ympäri ja etsitty kangas on siinä viimeisessä laatikossa... Näitä on kiva tehdä, mutta tälläkertaa tikkaukset on rumia, kun vanha ompelukoneeni otti jostain nokkiinsa ja päätti, sekä katkoa neuloja urakalla ja tehdä hyppytikkejä enemmän kuin olisi soveliasta... Muuten, sydännappi "napana" (vaikkei pöllöillä napaa olekkaan) on tyttären tekemä.
Huovutettuja "kissapullopiiloja" olen ennenkin tehnyt ja bloggaillutkin.
Tässäkin kissa ensin neulottu, huovutettu ja lopuksi huovutusneulalla naama tehty.
Kuvassa naama näyttää jotenkin kierolta, luonnossa paremman näköinen. Kissan korvista tuli aika pyöreät tälläkertaa, liekkö jotain jalostettua rotua...
Itsenäisyyspäivän vieraamme:
Kuvassa näkyykin, miten lunta sakeasti satoi ja maa muuttui nopeasti valkoiseksi. Tämä valkohäntäpeura kavereidensa kanssa kävi myös tänään syömässä pellolla.
Tälläiset oli tämän bloggauksen eläimet, toisenlaisia seuraavaksi, luultavasti...