Edellisessä
bloggauksessa vilautinkin lankaa, johon ihastuin. Langassa on paksumpi luonnonvalkoinen säie ja ohuempi tummanruskea säie kiertää paksumpaa vaaleaa säiettä. En ole mitenkään ruskeaan pukeutuva tai siitä erikoisemmin tykkäävä, tämä lanka vaan kolahti ja siitä piti heti päästä tekemään jotain itselle.
Langat sain Lempikseltä (lempi siskoni), joka puolestaan oli käynyt Pirtin kehräämöltä mulle lankoja hakemassa. Kaikenkaikkiaan lankoja oli aika monta isoa kassia, joissa oli monenlaista lankaa ja hahtuvaakin, aika monta kiloa kaikkiaan. Pirtin langat on muuten mun lemppareita huovutuksessa, huopunut pinta on kauniin tasainen ja pehmeä ja myös neulelangat on ihan omaa luokkaansa. Ainoa miinushan näissä on, että ne on pestävä varovasti, tai tulee tahatonta huopumista ja siksi esim. lasten neuleisiin vieraille lahjaksi en ole näitä uskaltanut käyttää. Mutta villapesulla pestessä neuleet pysyy kauniina ja kuosissaan.
![]()
Sitä lempilankaa oli vajaan kolmensadan gramman vyyhti ja samaa ruskeaa kuin ohut säie oli kaksi sadan gramman vyyhtiä. Päätin neuloa niistä jakun lähtien ylhäältä alaspäin neulomaan ensin tuon lempilangan loppuun ja sitten jatkamaan ruskealla langalla. Vauhdilla neule etenikin ja kaarrokeosuus valmistui melkein yhden illan (ja alku yön) aikana. Hihojen erottamisen jälkeen neuloin jonkin matkaa vartalo-osuutta arvioiden langan riittävyyttä ja sitten välissä neuloin hihat kainaloista alaspäin, pyörönä tietenkin. Kainalossa poimin miehustakappaleista hihan osuuden ja näin ei työhön tullut yhtään ommmeltavaa saumaa. Hihat neuloin sen mittaisiksi, että niihin saa ruskeasta reilun mittaisen osuuden. Hihojen jälkeen neuloin miehustaa niin pitkälle kuin lanka riitti.
Ruskean langan osuudet virkkasin suoraan vartalo-osuuteen ja hihakappaleisiin.
Virkkasin tuollaista hivenen simpukan näköistä kuviota, jolle varmaan on oma nimikin...
Alaosan virkkaamisen jälkeen virkkasin etukappaleiden ja niskan ympäri yhden kerroksen samaa mallivirkkausta. Kaikki reunat vielä viimeistelin kerroksella kiinteitä silmukoita. Lopussa alkoi jännittää langan riittäminen, mutta ruskeaa lankaa oli juuri sopivan verran, jäi 30 sentin pätkä jäljelle.
Valmiin jakun "kylvetin" etikkavedessä, kuten tapanani on ja pistin vielä pingoitukseen yön ajaksi. Vähän jännitti, jakku kun vaikutti siltä, että siitä saattaa tulla sopiva... Ja sopivahan siitä tulikin!
Painoa jakulle tuli reilu 450g ja puikkokoko oli 3,25, virkkuukoukku lie samaa luokkaa (ikivanha koukku, jossa outo kokomerkintä). Malliahan tässä ei ollut, mielikuva jakusta muodostui lankoja katsellessa ja sitä lähdin toteuttamaan. Aikalailla mielikuvan mukainen jakusta tulikin. Ja koko on sopiva, jakku tuntuu hyvältä päällä. Olen niin onnellinen jakusta! Tätä tulen käyttämään paljon!
Kiinnityssysteemiä mietin eri vaihtoehdoilla, ilman mitään kiinnitysysteemiä tuntui ainakin sovittaessa ja kuvauksessa aika hyvältä vaihtoehdolta. Kokeilin kyllä pieniä kantanappeja jakkuun ja sekin näytti ihan kivalta, jos sopivan väriset jostain löydän, niin ompelen ne sitten jakkuun.
Tänään oli aurinkoinen, mutta kovin kylmä päivä. Aurinko kyllä lämmitti, mutta kylmä tuli nopeasti tyttären kuvatessa. Kevät tulee kovin hitaasti, tosin pakkasissa on se hyvä puoli, että jakulle on käyttöä vielä tänäkevät talvenakin...
Lempilangasta valmistui lempijakku!
Sitten seuraavaa lankaa puikoilla heiluttamaan...
